Ylläksellä vuosi koostuu kahdeksasta vuodenajasta. Jokaisella niistä on oma rytminsä, valonsa ja juttunsa. Tässä sarjassa kuljetaan vuoden läpi yksi tunturikkain hetki kerrallaan.

Mökillä reppuun pakataan teltta, makuupussit ja muut yöpymisvarusteet, eväitä ja tietysti lemppariretkimuki. Huikkaan ystävälleni, että onhan meillä nyt kaikki tarpeellinen mukana. Nyt lähdetään!
Elokuinen iltapäivä on jo pitkällä, kun kaarramme autolla parkkipaikalle. Heitämme reput selkään ja lähdemme kävelemään kohti Metsähallituksen ylläpitämää taukopaikkaa, johon voimme pystyttää leirimme tänä iltana. Ilma on kuulas ja pikkuhiljaa syksyä enteilevä, mutta hyvin kaunis – lähes tyyni.
Saavumme perille tuvan läheisyyteen. Paikalla on päiväretkellä oleva perhe, joka paistaa ulkotulipaikalla lettuja. Käymme jututtamassa heitä ja saamme omat maistiaiset. Namskis.
Perhe lähtee paluumatkalle ja me ryhdymme teltan pystytykseen. Kun teltta on saatu kokoon ja retkipatjat sekä makuupussit sisälle, lähdemme tutkailemaan ympäristöä. Päätämme käydä polkua pitkin hieman alempana metsässä. “Hei napataan meidän kuksat mukaan”, ehdotan, sillä toivon löytäväni herkullisia mustikoita aamupalalle.

Eipä aikaakaan, kun sopivia, sinisenään keikkuvia varpuja avautuu edessämme. Kyykistelen hetken ja kuksa on nopeasti täynnä. Naurattaa sillä, kun katsahdan ystävääni, meidän molempien suupielet ovat värjääntyneet purppuran sävyyn. “Tämä on sitä luonnon omaa huulipunaa”, ystäväni toteaa lakonisesti. Naurusta ei tule loppua.
Käymme välillä istuskelemassa tuvalla ja lukemassa vieraskirjaa. Kävijöitä on tasaisesti. Osa on päiväretkeläisiä, osa yöpyjiä. Kaikki vaikuttavat tyytyväisiltä retkiinsä. Syömme illallista ja suuntaamme vielä tunturiin katsomaan auringonlaskua.
Ilma on selvästi jäähtynyt iltaa kohti ja tuntuu ihanalta vetää villapaita päälle. Sen tuoma lämpö tuntuu saman tien aluskerroksen läpi. Katsomme, kun päivä painuu mailleen ja ihastelemme värejä ja valoja, jotka tähän hetkeen syntyvät.

Aamulla herään, kun ystäväni kömpii teltasta ulos ja raikasta ilmaa tulvii sisälle. Onpa ihana pitkästä aikaa herätä ulkona!
Tunnen itseni etuoikeutetuksi, on tämä kyllä aika ihanaa.

