Pyöräilyn harrastajalle Ylläksen alue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet elämykselliseen ajamiseen ja hauskanpitoon. Reiteiltä löytyy helppoja ja rullaavia polkuja, mutta myös teknisempää ajettavaa sitä kaipaavalle. Tässä artikkelissa esitellään harrastajalle sopivat suosikkilenkit, vinkit reittien suunnitteluun sekä ohjeita vastuulliseen pyöräilyyn.
Haastattelimme Hidden Trails Laplandin yrittäjää Tytti Laaksoa, joka tuntee Ylläksen pyöräilymahdollisuudet kuin omat taskunsa. Hän jakoi parhaat kesävinkkinsä harrastajille – mukaan lukien kolme suosikkilenkkiä, jotka yhdistävät sopivasti haastetta, vauhtia ja maisemien ihailua.
Ota pyörä alle ja lähde tutkimaan, miksi Ylläs on monen maastopyöräilijän ykköskohde.
Pyöräilyä intohimolla
Hidden Trails Lapland on pieni, kahden hengen perheyritys, joka elää maastopyöräilystä. Yrityksen vuokraamo toimii Yllästunturin luontokeskus Kellokkaassa, ja talvisin tarjolla on myös opastettuja fatbike-retkiä. Kesäisin toinen omistajista, Marko Kiviranta, rakentaa maastopyöräreittejä Ylläs Bike Parkissa – joten jos jollakulla on näkemystä Ylläksen pyöräilystä, niin täältä sitä todella löytyy.
Millainen sitten on Tytti Laakson oma suhde Ylläksen luontoon ja pyöräilyreitteihin? “Kyllä se on luonto, joka saa ihmiset palaamaan Ylläkselle, ja luonto on ollut myös itselle se juurisyy aikanaan muuttaa alueelle. Luonto on edelleen se tärkein tekijä täällä viihtymiseen. Kaikki harrastukseni liittyvät luonnossa olemiseen ja liikkumiseen, tärkeimpänä maastopyöräily”, Tytti vastaa.
“Ylläksellä maastopyörälenkki on aina samalla luontoelämys. Vaikka on jo vuosia asunut alueella, luonto näyttelee aina isoa roolia, jopa arkisella saunalenkillä Kukastunturiin. Voi pitää itseään onnekkaana, kun arkilenkin maisemat näyttävät siltä, kuin ne näyttävät”, hän jatkaa.
Parhaat hetket Ylläksen reiteillä
Kun kysyimme miten yrittäjä itse kuvailisi Ylläksen luontoa pyöräilijän näkökulmasta, vastaus on positiivisen tyhjentävä: “Ylläksen luonto ja maisemat ovat mukavan vaihtelevia maastopyöräilyyn. Löytyy tunturin huiputusta ja avaraa tunturimaisemaa, mutta sen lisäksi vehreää lehtoa, vanhaa metsää, soita ja järvimaisemia. Maapohja täällä on tunnetusti kivikkoista, joten sorastetut osuudet tuovat mukavaa vaihtelua ja lepotaukoja ajoon”, hän summaa.
Ylläkseltä löytyy siis helppoa sorapolkua, mutta myös kiveä ja juurakkoa, sitä kaipaaville. Nousut ja laskut ovat pitkiä, mutta jos ei aina jaksa kiivetä, niin reitin pystyy suunnittelemaan myös vähemmällä korkeuserolla. Ylläs-Pallastunturin kansallispuiston kesäreitit ovat retkeilyreittejä, eikä niitä ole rakennettu varsinaisesti maastopyöräilyyn, mutta iso osa reiteistä soveltuu siihen todella hienosti.
Ylläksen virallisesta ulkoilukartasta näkyvät selkeästi pyöräilyyn soveltuvat reitit. “Jos haluaa välttyä pyörän tunkkaamiselta ja keskittyä enemmän pyörän ajamiseen, pysy karttaan pyöräilyreiteiksi merkityillä reiteillä. Ja muista, jos reitti ei ole merkitty kesäreitti, ei siellä saa (kansallispuiston puolella) ajaa pyörällä”, Tytti vinkkailee.
Kun kysyimme haastateltavamme lempipaikkaa pyöräilyyn Ylläksen alueella, vastaus tuli nopeasti: Ylläs Bike Park. “Uusille Ylläksen kävijöille saattaa tulla yllätyksenä, mutta Bike Parkin reitit ovat itse asiassa parhaimmillaan hieman kosteammalla olosuhteella”, Tytti kertoo. “Bike Parkin reiteillä ei ole savea, joka liejuuntuisi sadekeleillä mudaksi, vaan sorapintaiset reitit ovat nimenomaan parhaimmillaan vähän kosteina. Pito renkaille on silloin täydellinen. Omat parhaat hetket Ylläksen reiteillä on olleet sadeyön jälkeen Ylläs Bike Parkin Murica -reitillä, kun pito on ollut älytön ja bermeihin uskaltaa ajaa niin kovaa kuin oma pää kestää”, hän fiilistelee.
Innostavimmat pyöräilylenkit harrastajalle – testaa ainakin nämä
Ylläksellä riittää erilaista pyöräiltävää kaiken tasoisille harrastajille. Seuraavaksi pureudumme yhdessä haastateltavamme kanssa siihen, mitkä voisivat olla kolme parasta reittiä harrastajalle, ja mikä tekee näistä reiteistä erityisiä.
Tytin TOP 3 reittiä:
- Kukastunturin polkaisu n. 20 km – klassikko syystä. Nousu Kukastunturiin on pitkä, mutta maisemat palkitsevat monin verroin.
- Kesänkijärvi-Kesängin keidas–Latvamaja-Ojanlatva-Kahvikeidas–Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi-Tuomikuru-Kesänkijärvi n. 21 km – Maisemallisesti vähintään yhtä upea kuin Kukastunturin polkaisu. Maastoltaan leppoisaa ja helppoa poljettavaa, vaikka korkeuseroa kertyykin jonkun verran.
- Kaulavaaran alue – Tunturijärvi n. 20 km – Vähemmän kuljettuja reittejä ja teknisempää ajettavaa. Monipuolinen maasto kansallispuiston ulkopuolella. Täällä liikkuu vähemmän jalankulkijoita. Tytti itse ajaa maisematien laitaa Ylläs Ski Resort Äkäslompolon ohi ja poikkeaa latupohjalle parisataa metriä hiihtokeskuksen jälkeen. Sieltä reitti jatkuu Haaskajänkän ohi alas Kaulavaaraa kohti. Kelkkareitin pohjaa myötäillen jatketaan Velhonkota/Tunturijärvi suuntaan ja lopulta Tunturijärvelle. Reitiltä löytyy monenlaista, teknisiä kivikkoja, pitkospuita, leppoisampaakin polkua, mutta maastopyöräilytaidot omaavalle kaikki ajettavissa. Tunturijärveltä takaisin ylös lämpökolmoselle onkin sitten helppoa latupohjaa. Alueelta löytyy n. 15 km mittainen Kaulavaaran kiritys.
Muita reittivinkkejä Ylläksen alueelle
Välillä Ylläs on pohjoisen matkan välipysäkki tai muiden aktiviteettien jälkeen olisi vielä aikaa yhdelle ajopäivälle ennen loman loppua. Jos aikaa pyöräilyyn on vain yksi päivä, hyvä vinkki on yhdistää Kukastunturin ja Keskisenlaen alueet.
Alueelta löytyy myös reittejä, jotka ei ehkä ole kaikkein suosituimpia, mutta harrastajille ehdottomasti kokeilemisen arvoisia. “Jos aikaa on, kannattaa joskus jatkaa Kotamajalta pohjoisemmas, joko Äkäskeron tai Pyhäjärven suuntaan”, Tytti vinkkaa.
Nämä molemmat välit ovat pykälän teknisempiä. Reitit ovat hieman vähemmän kuljettuja, ehkä osaltaan myös siksi, että niistä on hankalampi rakentaa ympyräreittiä. Molemmista suunnista pääsee kuitenkin ajamaan maanteitä pitkin takaisin Äkäslompoloon. Jos paluumatka samaa reittiä tai maantietä pitkin ei houkuttele, osa alueen taksiyrityksistä kuljettaa myös pyöriä.
Yhdistelmälenkki: Kukastunturi ja Keskisenlaen alue
Tytin reittivinkki alkaa ajamalla Äkäslompolon suunnasta Kukastunturiin ja sieltä jatkaen seuraavilla koordinaateilla: Hangaskuru- (teknisen juurakon ystävät voivat ajaa suoraan Hangaskurusta Latvamajalle) Tahkokuru-Kesänkijärvi-Latvamaja-Ojanlatva-Kahvikeidas-Tuomikuru-Kesänkijärvi-Äkäslompolo. Tällä reitillä kilometrejä tulee valinnoista riippuen noin 35-38 km.
“Tällä lenkillä kertyy paljon nousumetrejä, mutta maisemat ovat upeimmat. Tästä voi varioida lyhyemmän jättämällä Latvamaja-Ojanlatva välin pois lenkistä, aloittamalla Luontokeskus Kellokkaalta Kellostapulin kurun kautta Kesänkijärvelle ja sieltä kohti Tahkokurua, Hangaskurua ja Kukastunturia”, hän kertoo.
Näin suunnittelet onnistuneen lenkin
Reitin tai lenkin suunnittelu riippuu eniten käytettävissä olevasta ajasta ja siitä haluaako ottaa iisisti vai kuntoilla oikein urakalla. Usein kyseessä on lyhyempi lenkki työpäivän jälkeen, joten kovin kauas ei ehdi. “Jos haluan kunnolla hien pintaan, kiipeän tunturiin, Kukakselle tai Keskisenlaen suuntaan”, Tytti miettii.
Kesällä yrittäjäpariskunta suuntaa usein vapaapäivinään Bike Parkiin. Toisinaan he viettävät retkipäivän ja suuntavaat pidemmälle pyöräilylle metsään. Silloin lenkki valitaan siten, että samalla voi käydä viilentävällä juomalla jossain alueen lukuisista kahviloista. Hellekelin osuessa kohdalle kannattaa reitti suunnitella myös mahdollista uimapaikkaa silmällä pitäen.
Onnistuneen lenkin suunnittelussa paras apu on Tytinkin mielestä Ylläksen virallinen reittikartta. Kartasta näkee reitin haastavuustason, joten sen avulla voi valita haluaako leppoisaa helppopintaista reittiä, vai teknisempää ajettavaa.
Yhteispeli poluilla – vinkit luonnossa liikkujille
Ylläksellä herättää tasaisin väliajoin keskustelua se, kuinka pyöräilijät ja kävelijät mahtuvat samoille reiteille vai mahtuvatko. Uskomme siihen, että kohtelemalla toisiamme tasa-arvoisesti liikkumistavasta riippumatta huomaavaisuudella ja kunnioituksella mahdumme kaikki samoille yhteiskäyttöreiteille nauttimaan luonnosta. Kysyimmekin vielä viimeiseksi Tytin ajatuksia tästä aiheesta.
“Niin sanotuissa pimeissä kohdissa täytyy aina ajaa maltillisella vauhdilla, jotta ei säikyttele kanssakulkijoita. Lisäksi aina kohdattaessa, on kohteliasta tietenkin ottaa reippaasti vauhtia pois, ja myös pysähtyä, jos tilanne vaatii. Kellon käyttäminen tai muu äänimerkki takaapäin ohitettaessa ja maltillinen ohitusvauhti toimii aina. Ihan perusjuttuja”, hän listaa tärkeimmät asiat.
Vastuullista pyöräilyä
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pyöräily on sallittua vain virallisilla ja merkityillä kesäreiteillä. Polulta poikkeaminen on kielletty ja muutamalla reitillä pyöräily on kokonaan kielletty luonnon kestokyvyn ja turvallisuuden takaamiseksi. Lukuun ottamatta Bike Parkkia, Ylläksen reitit ovat yhteiskäyttöreittejä, joten poluilla liikkuessa on tärkeää huomioida muut ulkoilijat.
“Se mikä ja kuka kuluttaa reittejä eniten on yleinen keskustelunaihe, mutta kyllähän se on kulkijoiden määrä, joka kulumista aiheuttaa. Tarpeeksi monta kulkijaa samassa kohtaa, saa aikaan uuden polun, oli se ihminen, poro tai jopa muurahainen”, Tytti miettii. “Pyöräilijä voi omalta osaltaan vähentää maaston kulumista pysymällä reitillä ja tämä tarkoittaa myös sitä, että jos reitillä on kivikkoa ja juurta, tai lätäköitä, niin ajetaan niiden yli, eikä levennetä reittiä entisestään kiertämällä niitä reitin reunoja pitkin” hän jatkaa. Sama koskee tietenkin myös jalankulkevia.
Ajotavallakin on väliä. Tästä esimerkkinä toimii vaikkapa lukkojarrutukset, jotka luonnollisesti kuluttavat maastoa enemmän kuin hallittu jarruttaminen. Kyllähän maastopyöräilyä enemmän harrastaessa kuuluukin vähän roiskua rapa, joten lätäkön ja juurien yli suoraan vaan omia ajotaitoja samalla kehittäen.
Lopuksi
Ylläksen reitit tarjoavat harrastajalle laajan skaalan eri vaihtoehtoja. Kun reitti on hyvin suunniteltu ja varusteet sekä eväät kunnossa, voit keskittyä siihen tärkeimpään – nauttimaan ajamisesta. Ehkä seuraavalla kerralla juuri sinä löydät uuden suosikki reittisi. Äkkiä ilmaa renkaisiin ja menoksi!