Kolarin matkailutulo kärkijoukossa valtakunnallisessa tutkimuksessa

Tiedote 29.8.2024

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset on laskettu ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti siten, että myös Lapin tunturikeskukset ovat mukana. Tutkimuksen mukaan Kolarin matkailutulot yhtä asukasta kohden vuonna 2023 olivat 27 391 euroa, mikä on Suomen mittapuulla toiseksi eniten heti Kittilän jälkeen. Kaikkien toimialojen työllisyydessä Kolari sijoittuu ensimmäiseksi. Tutkimustulosten mukaan matkailun osuus Kolarin kaikkien toimialojen työllisyydestä on 56 %.

Uusi tutkimus tarjoaa vertailukelpoista tietoa kuntakohtaisesta matkailutulosta sekä matkailun työllisyysvaikutuksista koko Suomessa. Tutkimus kattaa 40 eri matkailualuetta valtakunnallisesti ja mahdollistaa matkailutulon seurannan ja kansallisen vertailun. Matkailutuloluvut kuvaavat eri alueilla vierailleiden matkailijoiden rahankäyttöä alueella ja siitä syntyviä välittömiä sekä välillisiä tulo- ja työllisyysvaikutuksia.

Kolarin välitön matkailutulo eli yritysten matkailijoilta saama liikevaihto viime vuonna oli noin 109,536 miljoonaa euroa. Koko alueen liikevaihdosta matkailun osuus oli 58 %. Eniten liikevaihtoa syntyi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta, jonka osuus koko alueen välittömästä matkailutulosta oli 58 %. Toisena, 25 prosentilla, oli polttoaineen myynti ja vähittäiskauppa. Matkailijat käyttivät lisäksi 5 miljoonaa euroa liikennepalveluihin, kuten julkiseen liikenteeseen, sekä 14 miljoonaa euroa virkistys- ja muihin palveluihin.

Lapin tunturikeskukset omaa luokkaansa vertailussa

Tutkimuksessa asukasta kohden lasketussa matkailutulossa Kolari, Kittilä ja Inari erottuvat selvästi muista alueista. Kolarissa vuonna 2023 yhden asukkaan laskettiin saaneen tuloja matkailusta yhteensä 27 391 euron edestä. Kittilässä vastaava luku oli puolestaan 30 943 euroa ja Inarissa 22 247 euroa. Muiden tutkimuksessa mukana olleiden kuntien matkailutulo per asukas jäi, Kuusamoa ja Sotkamoa lukuun ottamatta, reilusti alle 4 000 euron.

Tutkimuksen mukaan matkailun aikaansaamat välittömät henkilötyövuodet Kolarissa olivat 469. Matkailun osuus Kolarin kokonaistyöllisyydestä on merkittävä, peräti 56 %, mikä alleviivaa matkailun merkitystä alueen elinkeinoelämälle ja hyvinvoinnille. Suoraan matkailun parissa Kolarissa työskentelevien kuntalaisten palkkatulot olivat 16,6 miljoonaa euroa, ja näistä kunnalle kertyi veroja 1,3 miljoonaa euroa.

Matkailutulojen korkea taso kertoo Kolarin kunnassa erityisesti tunturialueella harjoitetusta pitkäjänteisestä elinkeinojen kehittämisestä. Matkailuelinkeinon kasvulla on suoraan ja välillisesti vaikutusta muun muassa uusien työpaikkojen ja yritysten syntymisessä, palvelutarjonnan kasvamisessa sekä infrastruktuurin kehittymisessä. Kolarin kunta osallistuu pitkäjänteisesti ja merkittävästi matkailuelinkeinon kehittämiseen muun muassa yhteismarkkinoinnissa sekä alueen kesä- ja talvireittien ylläpidon mahdollistamisessa ja rahoittamisessa. Kolari on helposti saavutettava ja nähdään houkuttelevana kuntana elää ja tehdä töitä. Kasvu lisää alueen mahdollisuuksia ja parantaa edelleen kunnan vetovoimaa.

Ylläksen matkailu seisoo vakaalla pohjalla

Vuoden 2023 matkailutulotutkimus yli 40 alueelle osoittaa, että valtakunnallisesti matkailun palautuminen koronapandemian jäljiltä on hyvässä vauhdissa. Ylläksellä matkailu onkin jo ylittänyt pandemiaa edeltäneen tason. Pandemia toimi hyvänä osoituksena siitä, kuinka Ylläksen alueella laajatkaan yksittäisten maiden toimintahäiriöt eivät ole vaikuttaneet peruuttamattomasti matkailuun.

“Ylläksellä matkailua on yhdessä yritysten ja Kolarin kunnan kanssa rakennettu ja kehitetty systemaattisesti niin, että se lepää monipuolisesti useiden tukipilareiden varassa. Meillä on monialainen joukko yrityksiä sekä kotimaisia ja ulkomaalaisia asiakkaita. Korona-aikana puuttuvat asiakasryhmät pystyttiin korvaamaan nopeasti muilla vierailijoilla”, Visit Ylläksen toimitusjohtaja Kati Vehmas kertoo.

Vehmas arvelee myös tulevien vuosien tuovan tullessaan kasvua ja monipuolisuutta Ylläksen matkailuun.

“Ensi kesänä alkavien suorien Keski-Euroopan reittilentojen myötä matkailu monipuolistuu entisestään. Uskon tämän kehityksen näkyvän myös parin vuoden kuluessa matkailutuloissa ja positiivisesti kunnan verotuloissa”, Vehmas jatkaa.

Tutkimuksiin osallistui yhteensä 40 matkailualuetta. Tutkimuksen toteutti matkailun tutkimukseen erikoistunut Visitory Oy.